piippaus (2)

substantiivi

1. Toiminta, jossa tupakassa savua vedetään piipulla.

   Hän otti aina piippauksen iltateen jälkeen.

Taivutus

yks. nom. piippaus, yks. gen. piippauksen, yks. part. piippausta, yks. ill. piippaukseen, mon. gen. piippausten piippauksien, mon. part. piippauksia, mon. ill. piippauksiin.

Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:

Synonyymisanakirja

piippaus (2)

1. ääni.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Väärinkäsityksen vuoksi kuuluu toinen piippaus.
Auton hälytysääni teki jatkuvaa piippausta.
Juna antoi piippauksen ennen lähtöä.

Käännökset

Läheisiä sanoja

piipitys, piipottaa, piippalakki, piippaus, piippo, piippolakki